Re: Etälukion

[vastaus aiempaan viestiin]

Seppo Mustonen kirjoitti 15.12.2002 13:04 :
>Niinpä Heinolassa eräät opettajat melkein raivon vallassa tulivat
>tuputtamaan omia, eriäviä mielipiteitään esitykseni päätyttyä.
>Hauskaa mutta toisaalta masentavaa!
>Voisin jatkaa vielä useammilla esimerkeillä, joille yhteistä on se,
>että ihmisten on uskomattoman vaikea tulla toimeen todennäköisyyksien
>kanssa riippumatta siitä, minkä paradigman kautta aihetta lähestytään.
>Jo alkeellisenkin todennäköisyyslaskennan hallinta konkreettisissa
>ongelmissa on paljon vaikeampaa kuin mitä ne, jotka tuosta viisaudesta
>ovat päässeet perille, aavistavatkaan.
>Seppo Mustonen                                                         > 

Kiitokset valaisevista kokemuksista. Olen vielä sen verran nuori että
jaksan olla optimistinen ja pysyn aiemmassa mielipiteessäni jonka
voisin kiteyttää seuraavaan: "uimaan oppii vain uimalla" ja
"periksi ei pidä antaa". Jos todennäköisyyslaskennan alkeisesimerkitkin
osoittautuvat opetettaville hankaliksi, se johtunee harjoituksen
puutteesta. Vaikka esim. Bayesin kaava esiintyy nimeltä mainittuna
ja vaikka se olisi kehystettynä lukiomateriaalissa, ei tästä tietenkään
suoraan voine odottaakaan että kaavan varsinainen käyttäminen olisi
tuttua tai ilmeistä näillä pohjatiedoilla. Mutta ei se
ylitsepääsemätöntäkään voi olla, sillä onhan lukiotiedoissa paljon
vaikeampiakin asioita jotka monet oppilaat silti hallitsevat - ehkä
juuri koska niihin käytetään enemmän aikaa. Loppujen lopuksi kyse
on siitä halutaanko todennäköisyyksiin nojaavaa empiiristä ajattelua
opettaa lainkaan vaiko ei? Pelkkien frekvenssitaulukoiden pyörittely
on melkein sama kuin ei mitään (kuten nähdyssä tv-ohjelmassa), ja
tähän suppeaan sisältöön tyytyminen (vain pieniä asiatarkennuksia
tehden) vain edesauttaa pitämään status quon ja että koko
tilastotieteellistä ainetta ja empiirisen tutkimuksen pohjaa ei
löydy paria sitaattia enempää mistään lukion oppimateriaalista. Jos
alusta asti vaadittaisiin koko "empiirisen ajattelun koneisto"
(todennäköisyyslaskenta, frekventistinen ja bayeslainen menetelmä, jne)
uuden itsenäisen aineen sisällöksi, se voisi johtaa parempiin
ratkaisuihin kuin jatkuvaan lapsipuolen asemaan.

Jos ruotsinkielen lehtorille esittäisi kysymyksen: "Halutaanko
ruotsia opettaa kielioppineen kaikkineen lainkaan vai opetetaanko vain
muutama tervehdys?", hän ei varmaankaan suosittelisi suppeata
vaihtoehtoa vaikka jotkut oppilaat olisivat tulleet äänekkäästi
protestoimaan kieliopin odottamattomien kummallisuuksien vuoksi.
Eli jos halutaan oppia uimaan, on pakko loiskauttaa kunnolla ja
kokonaan veteen. Muuta keinoa oppimiseen ei taida olla.
Todennäköisyyslaskennan "kielioppi" yhdessä kiinnostavien
historiakatsausten ja ymmärrettävien käytännön esimerkkien kautta ei
voi olla lähtökohtaisesti "mission impossible", vaikka vaikeaa se
varmasti voi olla, mutta niin voivat olla muutkin asiat.
Ratkaiseva taistelu käydään tuntimääristä.

Näillä, toivottavasti optimistisilla, sanoilla toivottelen hyvät
joulut ja uudet vuodet kaikille jotka jaksoivat lukea tähän asti!

"Let's think Big & dream impossible!"

Jukka Ranta

Luettelo keskustelunaiheista

Survo-keskustelupalstan (2001-2013) viestit arkistoitiin aika ajoin sukrolla, joka automaattisesti rakensi viesteistä (yli 1600 kpl) HTML-muotoisen sivukokonaisuuden. Vuoden 2013 alusta Survo-keskustelua on jatkettu entistäkin aktiivisemmin osoitteessa forum.survo.fi. Tervetuloa mukaan!