[vastaus aiempaan viestiin]
Kirjoittaja: | Seppo Mustonen |
---|---|
Sähköposti: | - |
Päiväys: | 11.12.2002 14:06 |
Kiitoksia Jukka Ranta, että olet rakentavalla tavalla puuttunut aloittamaani keskusteluun. Yritän lyhyesti kommentoida molempia viestejäsi. > Jatkaakseni keskustelua, muutama kommentti Sepon kommenteista: Aika > suuri osa kommenttitekstiä paljastui survon esittelyksi, mikä ei ehkä > olisi ollut tarpeen jos kerran puhutaan siitä miten > tilastotieteellistä ajattelua sinänsä pitäisi opettaa. Ei ehkä ole > hyväksi sitoa oppilaan orastavaa ajattelua heti alkuunsa johonkin > softaan - olipa se mikä tahansa. Muutoin joudutaan siihen mitä Seppo > jo kritisoikin, eli lasketaan mekaanisesti koneella jotakin pohtimatta > kunnolla mistä oikein onkaan kyse. Ehkä Survo-esimerkki olikin > tahattomasti lipsahtanut tv-ohjelman kommentin jatkeeksi - vain > lisätiedoksi survokäyttäjille. (Onhan tämä survo-keskustelulista). > Moni softa toki mahdollistaa "laboratoriokokeilut" mikä voi olla > hyväkin asia, mutta toisaalta se on kaksiteräinen miekka, jossa > vaarana on aina se että tilastotieteellinen ajattelu saattaa sittenkin > hukkua ja pelkistyä asenteeksi jossa "kone laskee ja analysoi > jotakin". Juuri näinhän tuotetaan järjettömimmät tulokset, jos ei > kunnolla ymmärretä minkälaisen mallin ja oletukset se kone oikein > sisältää. Olet oikeassa, mutta toivon sinun ymmärtävän, että "se joka härjillä ajaa, se myös härjistä puhuu". Silti tarkoitin Survo-esimerkkini myös tiedoksi muillekin kuin Survon nykykäyttäjille. Varmasti moni softa mahdollistaa "laboratoriokokeilut", mutta ulkaltaisin väittää, että Survolle ominaiset käyttötavat suovat juuri opetustilanteissa etuja, joita ei "monesta softasta" löydy, ja samalla on mahdollista välttää tuota onnetonta tilannetta, jossa vain "kone laskee ja analysoi jotakin". > Keskustelua lukio-opetuksen sisällöstä tilastomenetelmien osalta voisi > edelleen laajentaa kyseenalaistamalla myös sen, miksi opetuksessa > pitäisi rajoittua vain yhteen paradigmaan? 90-luvulla Bayes-menetelmät > ovat levinneet laajaan käyttöön monilla sovellusalueilla eikä ole > mitään merkkejä siitä etteikö niiden käyttö edelleen valtaisi > markkinoita. Olisi melko vastuutonta laatia uusia opetusohjelmia > jotka eivät sisältäisi edes muutamaa sanaa myös näistä asioista. Valitettavasti en ole seurannut tarkasti, mitä lukio-opetuksessa yleisesti tapahtuu ja mitä tietoa stokastiikasta oppikirjat tarjoavat. Siitä riippumatta vaikutelmani on se, että matematiikan opettajilta (loistavia poikkeuksia lukuunottamatta) puuttuu sekä halu että kyky opettaa tilastotieteen alkeitakaan. Olen vahvasti ollut taipumassa sille kannalle, että lukion matematii- kassa keskityttäisiin kunnolla analyysiin ja esitettäisiin ehkä jotain diskreetistä matematiikasta. Näin korkeakouluihin tulevilla opiskelijoilla olisi parempi perusta harrastaa myös tilastotieteen opintoja eikä heidän käsityksiään tilastotieteen luonteesta olisi jo valmiiksi pilattu "harhaopeilla". Entistä tärkeämpää olisi silloin (kuten ensimmäisessä viestissäni totesin) opettaa tilastojen ja tilastokuvien auttavaa ymmärrystä yleisenä kansalaistaitona vaikkapa jonkun reaaliaineen (yhteiskunta- oppi?) yhteydessä. >> >Jos 5 prosentille kokelaista suodaan laudatur, voi pisterajan toki >> >määrätä suoraan empiirisen jakaumankin pohjalta ilman >> >normaalisuusolettamusta. >> >>Tämä on myös varsin oleellinen huomautus, ei aina ole pakko >>lähteä liikkeelle puhdasoppisista matemaattisista rakennelmista, >>vaan usein olisi syytä lähteä myös empiirisestä todellisuudesta. > > Tässä esimerkissä olisi ollut erittäin hyvä tilaisuus myös > demonstroida sitä mikä ero on tilanteilla joissa A) dataa ei vielä ole > ja B) kun data on havaittu. Oleellista on tietää halutaanko pisterajat > lyödä lukkoon *ennen* kokeita vai vasta kokeiden tulosten *jälkeen*. > Ohjelmassa näytetty esimerkki koskee ensin mainittua tilannetta, > vaikka siinä ei valitettavasti suoraan niin sanottukaan. Saatan olla väärässä, mutta olen ymmärtänyt kyllä tilanteen yksin- kertaisesti niin, että esim. noin 5 prosentille halutaan antaa laudatur ja pisteraja valitaan tulospisteiden empiirisen jakauman perusteella siten, että tuo ehto täyttyy. Käytännössä katkaisukohta varmaankin yritetään määrätä niin, että mahdollisimman harvan pisteet jäävät "pistettä vaille laudaturiin". Jos näin on, tämä esimerkki ei anna suurempaa aihetta mihinkään hienosyisempään tilastolliseen päättelyyn. Seppo Mustonen
Vastaukset: |
---|
Survo-keskustelupalstan (2001-2013) viestit arkistoitiin aika ajoin sukrolla, joka automaattisesti rakensi viesteistä (yli 1600 kpl) HTML-muotoisen sivukokonaisuuden. Vuoden 2013 alusta Survo-keskustelua on jatkettu entistäkin aktiivisemmin osoitteessa forum.survo.fi. Tervetuloa mukaan!