Sukrot talletetaan TUTSAVE
-komennoilla .TUT
-päätteisiksi
tiedostoiksi Survon senhetkiseen datahakemistoon (ilmoitettu kentän
otsikkorivillä). Jos annetaan nimen edessä levy- tai polkutunnus,
käytetään luonnollisesti ao. polkua. Sukrotiedostoissa ohjelmakoodi on
tiivistetyssä muodossa eikä niitä kannata lukea tekstitiedostoina vaan
ainoastaan TUTLOAD
-komennoilla.
Sukrot menevät tiedostoissa varsin suppeaan tilaan. Tyypillisesti
yksittäisen sukron käsittävä tiedosto vaihtelee muutamasta kymmenestä
muutamaan tuhanteen tavuun. Lukuisat pienet tiedostot kuluttavat
kuitenkin levytilaa käytännössä enemmän, sillä käyttöjärjestelmä varaa
niille tilaa esim. 2048 tavun erissä, jolloin levylle saattaa jäädä
paljon aukkoja.
Tilan säästämiseksi on edullista tallettaa lähisukuiset sukrot
samaan tiedostoon ikäänkuin yhtenä perheenä. Tästä on etua myös
sikäli, että toisiinsa liittyvät asiat pysyvät näin kätevästi koossa.
Lisäksi tiedostojen kopiointi levyltä toiselle nopeutuu huomattavasti.
Sukroperhe perustetaan valitsemalla sopiva sukunimi, esim. ABC
,
tiedostonimeksi ja tallettamalla ensimmäinen perheeseen sisältyvä,
toimituskenttään kirjoitettu sukro-ohjelma, esim. OSA1
, komennolla
TUTSAVE ABC-OSA1
. Tiedostoa ABC.TUT
, joka tällöin muodostuu, ei
tarvitse mitenkään erikseen perustaa. Seuraavat perheeseen kuuluvat
sukrot, esim. OSA2
ja LOPPU
, talletetaan vastaavasti komennoilla
TUTSAVE ABC-OSA2
ja TUTSAVE ABC-LOPPU
.
Näiden talletusten jälkeen levyllä on tiedosto ABC.TUT
, johon
kuuluvat sukrot ABC-OSA1
, ABC-OSA2
ja ABC-LOPPU
.
Niitä kutsutaan yhdistelmänimillään. Esim. komento /ABC-OSA2
aktivoi sukrotiedostossa ABC.TUT
olevan OSA2
-sukron. Sama sukro
listataan kenttään komennolla TUTLOAD ABC-OSA2
ja talletetaan takaisin
vastaavalla TUTSAVE
-komennolla.
Sukroperheissä sekä sukunimi (tiedostonimi) että sukron oma nimi
(merkin -
perässä) saavat kumpikin erikseen olla korkeintaan 8 merkin
mittaisia.
Selventääksemme edellä esitettyä, luomme sukroperheen ABC
seuraavasti (osasukrot ovat tässä vain viitteellisiä):
|
|
Osasukrot on talletettu riveillä 2, 5 ja 8 olevilla
TUTSAVE
-komennoilla. Sukroperhettä ABC
edustaa levyllä vain tiedosto
ABC.TUT
. Jos se listataan komennolla TUTLOAD ABC
, kuten on tehty
rivillä 11, saadaan toimituskenttään kyllä sukro-ohjelma, mutta se
sisältää lähinnä vain osasukrojen nimet ja niiden alkuosoitteet
sukrotiedostossa ABC.TUT
. Esim. sukro ABC-OSA2
alkaa positiosta 117
tuossa tiedostossa. Näillä yksityiskohdilla ei ole mitään merkitystä
sukrojen laatijalle. Tärkeintä on nähdä luettelonomaisesti, mitä
jäseniä perheeseen kuuluu.
Listaus on sukrokoodina sellainen, että vastaavat tiedot saadaan
kenttään myös käynnistämällä sukro ABC
, kuten on tehty rivillä 19.
Varoitus! Älä koskaan talleta pelkällä sukroperheen nimellä sukroa
TUTSAVE
-komennolla. Jos muutat esimerkissä rivillä 11 olevan
TUTLOAD
-komennon TUTSAVE
-komennoksi, kaikki sukroperheen jäsenet
katoavat. Saat vain sukron, joka listaa näiden entisten osasukrojen
nimet.
Kun perheeseen kuuluva sukro (esim. OSA2
) halutaan poistaa
kokonaan sukrotiedostosta, se tapahtuu komennolla
TUTDEL ABC-OSA2 .
Tämän jälkeen tiedostossa ABC.TUT
olisivat enää
sukrot ABC-OSA1
ja ABC-LOPPU
, mikä nähdään seuraavasti:
|
|
Ei ole mitään rajaa sille, kuinka monta sukroa voi olla samassa
tiedostossa. Suuri osasukrojen määrä ei edes hidasta niiden toimintaa.
Vain osasukron talletukseen tarvittava aika saattaa hieman kasvaa,
koska koko tiedosto joudutaan käymään läpi ja kopioimaan
TUTSAVE
-komennon aikana. Esim. Survon suomenkielisessä opetussarjassa
on tällä hetkellä käyränpiirtoa koskeva sukroperhe CUR.TUT
, jonka
suuruus on noin 50 kilotavua ja jossa on 25 osasukroa. Saat niistä
luettelon komennolla /C:\E\OPETUS\CUR
.
Vuonna 1992 julkaistun Survon englanninkielisen käyttöoppaan kaikki
esimerkit on koottu sukroperheeksi EX.TUT
, jonka koko on noin 160
kilotavua. Se sisältää lähes 300 osasukroa. Niihin pääsee tutustumaan
esimerkiksi Survon alkuvalikon kohdasta 6.