[vastaus aiempaan viestiin]
Kirjoittaja: | Pentti Ahonen |
---|---|
Sähköposti: | Pentti.Ahonen'at'TietoEnator.com |
Päiväys: | 17.12.2002 16:34 |
Esimerkki tiedon ja lähteiden arvioinnin tarpeellisuudesta. Työnantajani tilasi käyttööni aikaisemmin "Kauppalehti optio"-nimisen lehden (toivottavasti nimi oli oikein muistettu). Siinä olevassa artikkelissa perusteltiin kuinka työntekijöiden järjestäytymisaste Euroopassa lisäsi työvoimakustannuksia. Esityksen tueksi oli piirretty kuva, johon sijoitettu regressiosuora todisti asian. Havaintoja kuvassa oli noin 15. Silmämääräinen tarkastelu herätti epäilyni kuvan todistusvoimasta. Yksittäiset havainnot oli kuvaan piirretty niin tarkasti, että poimin havaintoarvot omaan ohjelmaani ja suoritin regressioanalyysin. Ensinnäkin regressiosuoran kulmakerroin muuttui päinvastaiseksi eli osoitti että järjestäytymisaste alensi työvoimakustannuksia po. aineiston perusteella pääteltynä. Lisäksi t-testi osoitti että po. aineiston perusteella ei olisi saanut tehdä minkäänlaista johtopäätöstä asiasta. Soitin asiasta lehden päätoimittajalle, joka pyysi kääntymään artikkelin kirjoittajan puoleen. Tämä puolestaan kertoi että graafikko, joka piirsi kuvan ja havainnot sanoi että kuvaan on piirrettävä silmämääräisesti regressiosuora. Kirjoittajan sanoma oli siis kaikilta osin virheellinen eikä johtanut tietenkään asian korjaamiseen. Itse korjasin omalta osaltani asian pyytämällä työnantajaani olemaan tilaamatta jatkossa po lehteä
Vastaukset: |
---|
Survo-keskustelupalstan (2001-2013) viestit arkistoitiin aika ajoin sukrolla, joka automaattisesti rakensi viesteistä (yli 1600 kpl) HTML-muotoisen sivukokonaisuuden. Vuoden 2013 alusta Survo-keskustelua on jatkettu entistäkin aktiivisemmin osoitteessa forum.survo.fi. Tervetuloa mukaan!