[vastaus aiempaan viestiin]
Kirjoittaja: | Jukka Ranta |
---|---|
Sähköposti: | - |
Päiväys: | 16.12.2002 17:38 |
Seppo Mustonen kirjoitti 15.12.2002 13:04 : >Niinpä Heinolassa eräät opettajat melkein raivon vallassa tulivat >tuputtamaan omia, eriäviä mielipiteitään esitykseni päätyttyä. >Hauskaa mutta toisaalta masentavaa! >Voisin jatkaa vielä useammilla esimerkeillä, joille yhteistä on se, >että ihmisten on uskomattoman vaikea tulla toimeen todennäköisyyksien >kanssa riippumatta siitä, minkä paradigman kautta aihetta lähestytään. >Jo alkeellisenkin todennäköisyyslaskennan hallinta konkreettisissa >ongelmissa on paljon vaikeampaa kuin mitä ne, jotka tuosta viisaudesta >ovat päässeet perille, aavistavatkaan. >Seppo Mustonen > Kiitokset valaisevista kokemuksista. Olen vielä sen verran nuori että jaksan olla optimistinen ja pysyn aiemmassa mielipiteessäni jonka voisin kiteyttää seuraavaan: "uimaan oppii vain uimalla" ja "periksi ei pidä antaa". Jos todennäköisyyslaskennan alkeisesimerkitkin osoittautuvat opetettaville hankaliksi, se johtunee harjoituksen puutteesta. Vaikka esim. Bayesin kaava esiintyy nimeltä mainittuna ja vaikka se olisi kehystettynä lukiomateriaalissa, ei tästä tietenkään suoraan voine odottaakaan että kaavan varsinainen käyttäminen olisi tuttua tai ilmeistä näillä pohjatiedoilla. Mutta ei se ylitsepääsemätöntäkään voi olla, sillä onhan lukiotiedoissa paljon vaikeampiakin asioita jotka monet oppilaat silti hallitsevat - ehkä juuri koska niihin käytetään enemmän aikaa. Loppujen lopuksi kyse on siitä halutaanko todennäköisyyksiin nojaavaa empiiristä ajattelua opettaa lainkaan vaiko ei? Pelkkien frekvenssitaulukoiden pyörittely on melkein sama kuin ei mitään (kuten nähdyssä tv-ohjelmassa), ja tähän suppeaan sisältöön tyytyminen (vain pieniä asiatarkennuksia tehden) vain edesauttaa pitämään status quon ja että koko tilastotieteellistä ainetta ja empiirisen tutkimuksen pohjaa ei löydy paria sitaattia enempää mistään lukion oppimateriaalista. Jos alusta asti vaadittaisiin koko "empiirisen ajattelun koneisto" (todennäköisyyslaskenta, frekventistinen ja bayeslainen menetelmä, jne) uuden itsenäisen aineen sisällöksi, se voisi johtaa parempiin ratkaisuihin kuin jatkuvaan lapsipuolen asemaan. Jos ruotsinkielen lehtorille esittäisi kysymyksen: "Halutaanko ruotsia opettaa kielioppineen kaikkineen lainkaan vai opetetaanko vain muutama tervehdys?", hän ei varmaankaan suosittelisi suppeata vaihtoehtoa vaikka jotkut oppilaat olisivat tulleet äänekkäästi protestoimaan kieliopin odottamattomien kummallisuuksien vuoksi. Eli jos halutaan oppia uimaan, on pakko loiskauttaa kunnolla ja kokonaan veteen. Muuta keinoa oppimiseen ei taida olla. Todennäköisyyslaskennan "kielioppi" yhdessä kiinnostavien historiakatsausten ja ymmärrettävien käytännön esimerkkien kautta ei voi olla lähtökohtaisesti "mission impossible", vaikka vaikeaa se varmasti voi olla, mutta niin voivat olla muutkin asiat. Ratkaiseva taistelu käydään tuntimääristä. Näillä, toivottavasti optimistisilla, sanoilla toivottelen hyvät joulut ja uudet vuodet kaikille jotka jaksoivat lukea tähän asti! "Let's think Big & dream impossible!" Jukka Ranta
Vastaukset: |
---|
Survo-keskustelupalstan (2001-2013) viestit arkistoitiin aika ajoin sukrolla, joka automaattisesti rakensi viesteistä (yli 1600 kpl) HTML-muotoisen sivukokonaisuuden. Vuoden 2013 alusta Survo-keskustelua on jatkettu entistäkin aktiivisemmin osoitteessa forum.survo.fi. Tervetuloa mukaan!