Käyttöympäristö tekstin ja numeerisen tiedon luovaan käsittelyyn |  |
Käyttöympäristö tekstin ja numeerisen tiedon luovaan käsittelyyn | |
SURVO MM tarjoaa monipuolisen työskentely-ympäristön mm. seuraavilla tehtäväalueilla:
Jo aiempiin Survoihin kehitetyllä makrokielellä käyttäjät ovat tehneet lukuisia laajamittaisia tutkimus- ja raportointisovelluksia. Juuri tämäntapaisissa töissä SURVO MM on vertaansa vailla mitä tulee sovellusten rakentamisen nopeuteen ja kustannustehokkuuteen.
Tämä dokumentti on saatavilla myös PDF-muodossa (2.4 Mt), jolloin se on selailtavissa Adoben Acrobat-ohjelmalla ja tulostettavissa millä tahansa Windows-kirjoittimella. PDF-versioon sisältyvät käyttötilannekuvat ovat mustavalkoisia.
Tietojenkäsittelyjärjestelmänä Survolla on poikkeuksellisen pitkä historia. Alustavat kokeilut tein jo aivan 1960-luvun alussa ja ensimmäinen täysverinen Survo (SURVO 66) syntyi 1960-luvun puolivälissä.
Wang 2200-pientietokoneelle suunnittelemani SURVO 76 oli tiettävästi maailman ensimmäinen aidosti vuorovaikutteinen tilastollinen yleisohjelmisto. Silloin 1970-luvun puolivälissä sain kylläkin kuulla "asiantuntijataholta", että "tuollainen on vain koneella leikkimistä" ja että "vuorovaikutteista työtapaa ei tulla koskaan tarvitsemaan tilastollisessa tietojenkäsittelyssä!"
SURVO 76:n kehittelyn loppuvaiheessa (1979) syntyi idea - tekemäni nuotinpainatusohjelman pohjalta - editoriaalisesta käyttötavasta, joka tehokkuutensa ansiosta syrjäytti alkuperäisen keskustelunomaisen työskentelytyylin Survossa.
Editoriaalinen käyttötapa tarkoittaa kaikkien tehtävien hoitamista järjestelmän omalla teksturilla niin, että tekstin sekaan voi kirjoittaa esim. laskutehtäviä ja ns. komentokaavioita. Näitä aktivoimalla Survo tunnistaa tehtävän ja kutsuu sopivan Survoon kuuluvan ohjelman tekemään työtä. Tulokset ilmaantuvat välittömästi aktivoituun kohteeseen ja käyttäjä voi jatkaa niiden pohjalta eteenpäin.
Esimerkki: Kun juuri nyt (9.3.2001) kirjoitan tätä tekstiä Survolla ja haluan laskea, mikä on sellaisen kolmion pinta-ala, jonka sivujen pituudet ovat a=13, b=14 ja c=15, tiedän, että tulos saadaan ns. Heronin kaavasta ala=sqrt(p*(p-a)*(p-b)*(p-c)) jossa p on kolmion piirin puolikas eli p=(a+b+c)/2. Kirjoittamalla sanan ala yhtäkuin-merkillä varustettuna ja aktivoimalla tämän saan tuloksen ala=84 . (Yllä lihavoitu luku on siis Survon laskema ja kirjoittama.) Survo ei tunne Heronin kaavaa vaan, kun kysytään alaa, se etsii ko. lausekkeen ja muut vaikuttavat suureet tekstin seasta ja toteuttaa tehtävän pelkästään kirjoittamani tiedon pohjalta.
Vuodesta 1985 Survon ohjelmointi on tapahtunut C-kielellä (SURVO 84C) ja tämän työn peruja on runsaasti myös myöhemmissä toteutuksissa. SURVO 84C toimi senaikaisilla 16-bittisillä mikroilla DOS-ympäristössä. DOS:in kahleista vapauduttiin vuonna 1998 DOS-laajentimen avulla niin, että SURVO 98:sta tuli jo aidosti 32-bittinen ohjelmisto.
Joulukuusta 1999 lähtien olen kehitellyt ajatusta Survon Windows-version rakentamiseksi ja kevään 2000 lopulla pääsin ajatuksista tekoihin. Tämä on ollut sikäli haastava tehtävä, että - kuten usein aikaisemmin olen huomauttanut - Survo ja Windows ovat toistensa suhteen kuin "tuli ja vesi". Survolle tyypilliset, varsinkin taitavan käyttäjän kannalta tehokkaat toimintatavat ovat ristiriidassa Windows-maailmalle ominaisten käyttäytymismallien kanssa. Ei olisi mitään mieltä tehdä sellaista Windows-Survoa, josta puuttuvat Survon käyttäjien kannalta arvokkaimmat työskentelykeinot.
Olen keskustellut vaihtoehtoisista tekotavoista mm. Kimmo Vehkalahden, Reijo Sundin ja Marjut Schreckin kanssa ja saanut heiltä varteenotettavia ehdotuksia ja kommentteja. Etenkin Kimmolla on merkittävä osuus tämän uuden Survon kehittelyssä.
Tavoitteenani oli, että uuden Survon tulisi syntyä mahdollisimman pienin muutoksin C-kielisen lähdekoodin tasolla ja sen käyttötapojen ja -mahdollisuuksien pitäisi olla täsmälleen samat kuin SURVO 98:n. Luonnollista on kuitenkin pohdiskella myös, mitä uusia tai vaihtoehtoisia keinoja mm. hiiri tarjoaisi töiden ohjaamiseen ja hallintaan. Tehtyjen selvitysten ja kokeilujen pohjalta kävi ilmeiseksi, että em. tavoitteet on parhaiten saavutettavissa tekemällä uusi Survo edelleen itsenäisten ohjelmamodulien muodostamana kokonaisuutena, jolloin toimituskenttää hallitaan entisen kaltaisessa tilassa, mutta mm. kuvaruutugrafiikka ilmestyisi omiin ikkunoihin.
Jotta uuden Survon toimitinohjelma (editor) pelaa ja pystyy käynnistämään Survon lapsiprosesseina toimivat tilasto-ohjelmat, graafiset modulit jne., olen joutunut uudelleen kirjoittamaan näytön ja näppäimistön ohjausta koskevat aliohjelmat sekä kuvaruutugrafiikkaa hallitsevat toiminnot WIN32 API-funktioiden avulla.
Ne on liitetty Survon aikaisempaan ohjelmakoodiin ja kaikki Survon ohjelmamodulit on käännetty uudelleen Microsoftin C-kääntäjällä (Visual C++ 6.0). Varsinaiseen Survon (laitteistosta ja käyttöjärjestelmästä riippumattomaan) lähdekoodiin ei juuri lainkaan tarvinnut kajota. Koska ympäristöriippuvaiset osat on eristetty omiksi ohjelmamoduleiksi, on entistä helpompaa ajatella myös vaikkapa Linux-version tekemistä.
Nyt on päästy siihen pisteeseen, että kaikki se, mitä SURVO 98:lla on tehtävissä, toimii myös uudessa Survon Windows-versiossa. Esim. toimituskentät ja sukrot (Survon makrot) kelpaavat ja toimivat sellaisinaan. Vastaavasti myös datatiedostot ja matriisitiedostot ovat entisenrakenteisia. Yleensäkin kaikki se, mikä lukeutuu editoriaalisen käyttötavan piiriin, pätee samoin kuin aikaisemmissakin Survoissa.
Työn edistyessä on miellyttävää todeta, että moniin Survon toimintoihin on ollut mahdollista saada Windows-ympäristöstä tukea, jota ei alunperin osannut odottaa. Toisaalta on ollut kiusallista havaita, miten paljon eri Windowsit (95, 98, NT, 2000) eroavat toisistaan ohjelmoijan kannalta.
Uusi Survo on saanut tunnuksekseen SURVO MM, missä - sanoakseni
sen Survon keinoin -
Vaikka siis kohdistinta saatetaan liikutella edelleen nuolinapeilla ja komentoja aktivoida ESC-napilla, monet halajavat hiirtä tällaisiin tehtäviin. Niinpä hiirellä voi siirtää kohdistimen haluttuun paikkaan ja komennot aktivoida kaksoisnäpäytyksellä. Hiiren avulla saatetaan myös luoda aivan uudenlaisia työnhallintatapoja, jotka vastaavat mm. tyypillisten Windows-ohjelmien alasvedettäviä valikkoja.
SURVO MM -ikkunan alalaitaan on aseteltavissa "pehmonappeja", joiden määräämät toiminnat aktivoidaan hiirellä. Ko. toiminnat vastaavat mm. jonkin määrätyn tekstin kirjoitusta tai komennon aktivointia. Koska aktivoitavat komennot voivat olla makrokomentoja, pehmonapeille pystyy määrittelemään mitä tahansa tehtäviä, jotka tähän asti on suoritettu toimituskenttään kirjoitetuilla komennoilla ja komentokaavioilla.
Pehmonappeja voi olla SURVO MM -ikkunan alalaidalla useissa riveissä. Kun jotain niistä osoitetaan hiirellä, kaikkein alimmalle riville ilmestyy välittömästi kuvaus ko. napin tehtävästä. Klikkaamalla nappia tehtävä suoritetaan. Pehmonapin painallus voi johtaa myös siihen, että pehmonapit kokonaan tai osittain korvautuvat uusilla. Tämä tapahtuu piilotetusti sukrolla, joka aktivoi pehmonappien näkyvyyttä hallitsevan uuden SOFTKEYS-komennon. Näin voidaan rakentaa hierarkisia pehmonappivalikkoja.
Tyypillisissä Windows-ohjelmissa hiirellä osoitettavat painikkeet ja valikot ovat pysyvästi määriteltyjä eikä käyttäjä pääse niitä lisäämään eikä muuttamaan. SURVO MM:ssä kaikki pehmonapit ovat käyttäjän itse vapaasti määriteltävissä. Nappien toiminnat kuvataan survomaisin keinoin käyttäjän valitsemissa toimituskentissä. Uskon, että kätevät käyttäjät oppivat melko nopeasti tekemään itse "pehmonapistoja" omiin sovelluksiinsa. SURVO MM:n asennuksessa on valmiina tietty pehmonappivalikkojen kokoelma, joka entistä paremmin opastaa uuden käyttäjän Survon tavoille.
Omaksutun tekniikan rajattomia mahdollisuuksia kuvannee sekin, että SURVO MM:n pehmoilu on vietävissä (pehmonapeista koostuvien virtuaalinäppäimistöjen avulla) jopa niin pitkälle, ettei tavallista näppäimistöä lainkaan tarvita! Tällöin kuitenkin ainakin tekstin kirjoittaminen lienee tarpeettoman kömpelöä eli otettakoon tämä vain periaatteellisena huomautuksena. Hiiri korvatkoon näppäimistön vain silloin kun se parhaalta tuntuu.
Alla olevassa kuvassa on vedetty esiin muuan virtuaalinäppäimistö:
SURVO MM:n pääikkunassa ei tarvitse rajoittua entiseen 23 tai 48 rivin ja 72 sarakkeen näyttöön. Ikkunan eli toimituskentästä kerrallaan näkyvän osan saa joustavasti muotoilluksi uudella RESIZE-komennolla hyvinkin suureksi (tai pieneksi). Esim. RESIZE 30,100 tekee ikkunasta sellaisen, että näkyvillä on 30 riviä ja 100 saraketta. Tästä on hyötyä mm. painettavaksi tarkoitettujen, valmiiksi taitettujen tekstien katselussa, koska pitkätkin rivit näkyvät silloin kokonaisina.
Huomattavasti suurempiakin ikkunoita voi valita tekstin koon kustannuksella. Esim. hyvin leveitten, toimituskenttään poimittujen taulukkojen katselussa jätti-ikkunasta on varmasti hyötyä. RESIZE ilman parametreja palauttaa ikkunan vanhaan aikaisempien versioiden mukaiseen perustilaan.
Kuvassa on selailtavana maailman maita koskeva Survon datatiedosto: (Lähde: Tilastokeskus, Maailma numeroina, www.stat.fi)
Kuvien piirrossa ja tekstien painatuksessa PostScript-puoli on säilynyt entisellään. Kuvaruutugrafiikassa (siis GPLOT- ja vastaavilla operaatioilla) piirrokset tulevat omaan ikkunaansa. Grafiikkaikkunoita voi olla useitakin esillä samanaikaisesti. Tämä helpottaa kuvien vaiheittaista kehittelyä. Kuvat tallentuvat ns. laajennettuihin metatiedostoihin (Enhanced Meta File, päätteenä .EMF), jolloin ne itse asiassa ovat laiteriippumattomia. Tästä seuraa etuna mm. se, että myös kuvaruutukuvia on entistä helpompi muuntaa tarkkuuden kärsimättä muihin yleisiin kuvien esitysmuotoihin. EMF-kuvatiedostot kelpaavat sellaisenaan monille muille Windows-ohjelmille. Kuvien koordinaatistot voidaan valita esim. myöhemmin piirrettävän PostScript-kuvan vaatimusten mukaisesti, jolloin piirrosten suunnittelu kuvaruudulla ennen siirtymistä PostScriptiin on entistä vaivattomampaa.
Sukrojen avulla voidaan luoda puhtaasti graafisia sovelluksia, joissa kaikki, mikä on tarkoitettu luettavaksi ja katsottavaksi, näkyy kuvaikkunoissa ja toimituskenttä on piilotettuna. Tällaisia tehtäviä varten Survossa on lukuisia uusia, kuvaikkunoiden säätelyyn tarkoitettuja toimintoja.
Niiden avulla olen laatinut "sukroperheen", joka huolehtii mm.
Survon julkistustilaisuuteen tarkoitetun kalvosarjan näytöstä.
Kyseinen esittely löytyy Survon pehmonapistosta valitsemalla DEMO ESITTELY.
Tässä Survon GPLOT-komentokaavioilla on piirretty kolme kuvaa korkokäyristä. Viimeinen kuvaikkuna on siirretty hiirellä paikaltaan ja venytetty muita suurempaan kokoon. Tämä pelkistetty esimerkki näyttää, miten kuvia parannellaan vaiheittain.
SURVO MM on edeltäjiensä tapaan hyvin moniosainen kokonaisuus. Se koostuu yli sadasta C-kielellä kirjoitetusta ohjelmamodulista ja lähes 700 muusta järjestelmätiedostosta.
Survon pääikkunassa hallitaan Survon omaa tekstieditoria, joka vuorostaan käyttäjän toimenpiteiden pohjalta kutsuu tarvittavia ohjelmamoduleja tekemään työtään lapsiprosesseina. Tiedot prosessien välillä siirtyvät ympäristöparametrien ja väliaikaisten tiedostojen ohjaamina.
Tällä yksinkertaisella rakenneratkaisulla on pystytty säilyttämään ohjelmiston modulaarisuus ja tavallista helpompi huollettavuus. Myös periaatteessa kuka tahansa voi Survon ohjelmakirjastojen avulla laatia uusia (C-kielisiä) ohjelmamoduleja ja laajentaa järjestelmää mielensä mukaan. Käytännössä omiin lisäyksiin riittänevät vallan hyvin Survon oman makrokielen (sukrot) suomat keinot.
Modulaarisuudella on pystytty pitämään ohjelmatiedostojen koot kurissa. Minkäänlaista Windows-ohjelmille ominaista "pöhötautia" ei ole havaittavissa.
Modulaarisuudesta ei ole työskentelyn kannalta mitään haittaa, sillä käyttäjälle Survo näyttäytyy yhtenä saumattomana kokonaisuutena.
Monet aloittelevat käyttäjät ovat pitäneet vaikeana Survon omaksumista, koska sen käyttötavat poikkeavat mm. Windowsille ominaisesta tyylistä. SURVO MM:n pehmonappitekniikka suo käsitykseni mukaan aivan uudenlaisia keinoja helpottaa Survon työtapojen oppimista.
Olen ottanut mm. erääksi tärkeäksi tavoitteeksi luoda pehmonapistojen avulla uudenlaisen, aloittelijoille tarkoitetun käyttötavan. SURVO MM:n aloitusnapistossa on tällä hetkellä mm. nappi JOBS, jonka painallus avaa napiston JOB, DATA, STAT, PLOT ja PRINT.
Napilla JOB perustetaan uusi "työ", mikä tarkoittaa uuden riittävän suuren toimituskentän luontia tulevaa tehtävää varten. Työlle annetaan nimi (ja perustetaan tarvittaessa sille oma hakemisto) ja tämän työtä vastaavan toimituskentän alkuun sijoitetaan valmiiksi työn talletukseen ja tulostukseen tarvittavat SAVE- ja PRINT-komentokaaviot. Samalla JOB-napilla pääsee myös valitsemaan jonkin aikaisemmista töistään ja jatkamaan sitä.
Napilla DATA perustetaan Survon datatiedostoja ja talletetaan sekä editoidaan niitä. Nappi STAT johtaa erilaisten tilastollisten menetelmien valikkoon. Kun tästä poimitaan esim. vaihtoehto FACTA, päästään jälleen uuteen, faktorianalyysia koskevaan, pehmonapistoon, joka on lomakkeen kaltainen.
Täyttämällä aineiston valintaa, faktorien lukumäärää, faktorointitapaa jne. vastaavat lokerot ja aktivoimalla hiirellä OK-painike saadaan faktorianalyysi automaattisesti suoritetuksi. Työn tekee sukro, joka kirjoittaa toimituskenttään kaikki käyttäjän valintoja vastaavat komennot ja täsmennykset sekä lopuksi aktivoi nuo komennot. Tulokset (esim. rotatoitu faktorimatriisi) ilmaantuvat komentokaavion perään samaan työkenttään. Jokaisen toimenpiteen jälkeen työkenttä talletetaan, millä varmistetaan, ettei tottumatonkaan käyttäjä menetä tuloksiaan. Nappi PLOT on vastaavalla tavalla tarkoitettu kuvien piirtoon. Napilla PRINT saadaan työ teksteineen, taulukoineen ja kuvineen tulostetuksi joko suoraan PostScript-kirjoittimella tai esim. GSview- tai Adoben Acrobat-ohjelman välityksellä millä tahansa Windows-kirjoittimella.
Tällä tapaa, ilman minkäänlaista Survon aikaisempaa tuntemusta, aloittelija pääsee helposti tekemään tyypillistä tilastollista data-analyysia, kuvien piirtoa ja aineiston hallintaa. Samalla kuitenkin toivon, että hän - nähdessään koko ajan, miten Survo nuo työt hoitaa - pääsee vähitellen irti pehmonapistojen "kainalosauvoista" ja oppii luonnollisella tavalla tekemään vastaavat asiat suoraan Survon omin keinoin.
Toistaiseksi pehmoinen käyttöliittymä kattaa hyvin rajoitetun osan mahdollisista toiminnoista. Sillä ei ole tarkoitustakaan korvata kaikkea vaan ainoastaan auttaa alkuun. Jokainen kokenut survoilija voi halutessaan - valmiiden mallien pohjalta - laatia omia muunnelmiaan ja laajennuksiaan tästä opetuspaketista kirjoittamalla lisää sukroja vähemmän taitavia kumppaneitaan varten.
SURVO MM asennetaan aivan samaan tapaan kuin Windows-ohjelmat yleensä (SETUP). Asennuksen yhteydessä ilmestyy työpöydälle SURVO MM:n oma ikoni ohjelmiston käynnistystä varten.
Kun SURVO MM käynnistetään, pääikkunan alapuolella olevasta pehmopalkista löytyvät avaimet tämän uuden Survon maailmaan. Kokeneet survoilijat pääsevät juonesta ehkä parhaiten perille näpäyttämällä HELP-painikkeen oikeata laitaa, jolloin HELP-ikkuna avautuu kertoen SURVO MM:n uusista ominaisuuksista. Vasen HELP-painikkeen laita johtaa Survon neuvontajärjestelmän alkutilaan.
Uusien käyttäjien kannattaa aloittaa seuraamalla valmiita sukroina tehtyjä opetusohjelmia. Niihin pääsee käsiksi näpäyttämällä DEMO-painiketta, jolloin valittavaksi ilmaantuvat mm.
Tärkeätä tietoa löytyy myös näiltä Survon uusilta verkkosivuilta www.survo.fi, joita pidetään yllä Survon avulla.
Koska SURVO MM on yhteensopiva edeltäjiensä kanssa, useat kirjalliset Survon käyttöä koskevat oppaat ovat edelleenkin voimassa. Näistä laajin on englanninkielinen käyttöopas S.Mustonen: Survo - An Integrated Environment for Statistical Computing and Related Areas (Survo Systems, 1992, 494s.). Tämän oppaan tiedot pätevät aivan sellaisinaan myös uuteen Survoon. Mm. kirjan esimerkkivalikoima on saatavilla SURVO MM:ssä START- painikkeen kautta avautuvan valikon kohdasta 6.
Niille, jotka eivät tunne Survoa ennestään, sopiva lähtökohta on vuonna 1996 kirjoittamani "Survo ja minä" (222s.). Se ei ole varsinainen käyttöopas, mutta kertoo osittain esimerkkien kautta Survon taustalla olevista ideoista ja käyttötavoista. Silloin viitisen vuotta sitten en jaksanut uskoa Survon ja Windowsin sopivan yhteen. Onhan sitä sitten ollutkin yli vuoden verran pähkäilemistä, miten taivuttaa Windows Survon tahtoon.
Jatkuvasti ajan tasalla ja saatavilla oleva tietolähde on Survon neuvontajärjestelmä. Se toimii omassa ikkunassa, josta voi tehdä valintoja ja jatkokyselyjä sekä hiiren että näppäimistön avulla. Periaatteessa myös mikä tahansa Survon toimituskentässä oleva sana tai ilmaisu voi toimia kyselylinkkinä (hiiren oikeanpuoleisen painikkeen kaksoisnäpäytyksellä). Samoin kaikki HELP-ikkunassakin näkyvät sanat voivat olla linkkeinä uusiin tietoihin.
HELP-ikkunasta käyttäjä voi poimia tietoja toimituskenttään ja käyttää niitä valmiiksi kirjoitettuina malleina omaa työtään varten.
Alla on on HELP-ikkuna avautunut käyttäjän näpäytettyä pehmonapin HELP oikeata laitaa. Ikkunassa näkyy valikko, josta pääsee tutustumaan uuden Survon erityispiirteisiin suomeksi. Survon neuvontajärjestelmä on kuitenkin pääosin englanninkielinen.
Tämän Survon ohjelmointi on valtaosaltaan edelleen ollut omalla vastuullani.
Kimmo Vehkalahti on ohjelmoinut ns. työpöytäohjelmat (DESKTOP?) ja useita monimuuttujamenetelmiin liittyviä moduleja. Hänen laatimansa on myös Survon HTML-liitäntä verkkojulkaisujen tekoa varten. Kimmon vastuulla on lisäksi lukuisia työkalusukroja ja yhdistettyjen kuvien tekemiseen tarkoitettuja sukroja.
Markku Korhonen on tehnyt laajan kokoelman varianssi- ja kovarianssianalyysiin tarkoitettuja ohjelmia. Hän on lisäksi ohjelmoinut eräitä tietokantojen vaativampaan hallintaan tarkoitettuja ratkaisuja ja joitakin monimuuttujamenetelmiä.
Yksittäisiä ohjelmamoduleita tai sukroja ovat tehneet Mikko Karpoja, Jyrki Nummela, Juha Puranen, Reijo Sund, Lauri Tarkkonen ja Fredrik Åberg. Survo-sanastosta ilmenevät tarkemmin Kimmo Vehkalahden, Markku Korhosen ja muiden tekijöiden osuudet.
SURVO MM edellyttää Pentium-tasoista PC:tä, jonka kellotaajuus on mieluiten 500 MHz tai enemmän ja jossa keskusmuistia on ainakin 64 MB (Win95, 98, Me) tai 128 MB (NT, 2000, XP, Vista). Windowseista Vista, XP ja 2000 ovat vakaimpia uuden Survon kannalta.
Asennus tapahtuu CD:ltä valitsemalla Oma tietokone
Kun asennus on päättynyt, koneen työpöydälle on ilmestynyt SURVO MM -kuvake, joka käynnistää Survon kaksoisnäpäytyksellä.
SURVO MM voidaan poistaa käytöstä, kuten Windows-ohjelmat
yleensäkin, eli valitsemalla Asetukset
Kun SURVO MM käynnistetään, sen pääikkuna sijoittuu yleensä kuvaruudun vasempaan yläkulmaan. Muut ikkunat ilmestyvät, kun niitä tarvitaan, pääikkunan alapuolelle (HELP- ja OS-ikkunat) tai kuvaruudun oikeaan laitaan (grafiikkaikkunat).
Ikkunoiden kokoa ja paikkaa säädellään kätevimmin pehmonapeilla SYSTEM WINDOW.
SYSTEM- ja sen jälkeen WINDOW-painiketta.
Grafiikkaikkunoiden perusasetus on kolme ikkunaa kuvaruudun
oikeassa laidassa. Samanaikaisten ikkunoiden määrää ja sijaintia
ohjaillaan helposti SYSTEM-painikkeen alta löytyvällä painikkeella GRAPH.
Tarkemmat tiedot ilmaantuvat HELP-ikkunaan kyselyllä KUVAT?.
Tulostukset tapahtuvat joko suoraan PostScript-kirjoittimella tai tulostamalla tekstit ja kuvat ensin PostScript-tiedostoihin ja nämä tiedostot sitten millä tahansa Windows-kirjoittimella sopivan ulkoisen Windows-ohjelman (mm. GSview, Adobe Acrobat) välityksellä. Tarkempia tietoja saa aktivoimalla kyselyn TULOSTUS?.
