Käyttöympäristö tekstin ja numeerisen tiedon luovaan käsittelyyn

Survo-käyttäjien kokemuksia

Juha Valtonen, Sonera:

Survo ulkomaan puhelinliikenteen tilastoinnissa

Survo tuli tietääkseni noin vuoden 1993 paikkeilla Teleen apuvälineeksi ulkomaan puhelinliikenteen tilastoinnissa ja raportoinnissa. Sen jälkeen liiketoiminnassa on ollut mullistusta toisensa perään. Suurimpana muutoksen vauhdittajana on ollut alan vapautuminen kilpailulle niin meillä Suomessa kuin muuallakin päin maailmaa. Suomessahan vapaa kilpailu ulkomaan puhelinliikenteessä alkoi Euroopassa ensimmäisten joukossa vuonna 1994.

Alalla tapahtuneet muutokset toivat myös tilastoinnille ja raportoinnille suuret haasteet. Sykäyslaskimiin perustuvasta mittauksesta siirryttiin ns. tikettiperusteiseen tilastointiin. Käytännössä siis jokaisesta puhelusta muodostetaan tilastotietue. Tämä tarkoittaa sitä, että käsiteltävän datan määrä on kohtuullisen suuri. Datan keruu ja sen esikäsittely hoidetaankin erikseen tätä varten rakennetuilla tietojärjestelmillä. Tällaisten heikkoutena on yleensä kuitenkin tietynlainen joustamattomuus ja muutosten tekemisen kalleus.

Onkin osoittautunut erinomaisen taloudelliseksi menettely, jossa datan karkean esikäsittelyn jälkeen joustavuutta vaativat raportointiosat pitkälti hoidetaan Survon avulla. Meillä Survon käyttö kuvaamassani raportointitehtävässä ilmeisesti poikkeaakin suuresti siitä kuvasta, mikä yleensä Survon käyttötehtäväksi ymmärretään. Tilastoanalyysien sijasta pääpaino on datan muokkaamisessa ja raportoinnissa.

Olen seuraavassa yrittänyt listata joitakin ominaisuuksia, jotka minun mielestäni tekevät Survosta poikkeuksellisen vahvan tällaisessa raportointitehtävässä.

1. Tiedonsiirto kumpaankin suuntaan (Survoon ja Survosta)

   Voisi luulla, että Survon kyky keskustella eri tietojärjestelmien kanssa on vaatimaton, kun Survossa ei ole pitkää listaa eri tiedostoformaattien filttereitä. Asia on kuitenkin päinvastoin siitä syystä, että tämä tiedonsiirto tapahtuu ascii-muodon kautta. Kyky tuottaa ja lukea ascii-muotoista dataa löytyy ilmeisesti kaikista ohjelmista. Survolla on puolestaan ominaisuuksia, joilla voidaan erittäin pitkälle hienosäätää ascii-tiedostojen sisäiset muodot (apuvälineitä TXTCONV, TXTRIM, FILTER, jne) juuri sellaiseksi kuin halutaan. Siinä kun muut ohjelmat kompastuvat esimerkiksi vääränlaiseen deliminator-merkkiin tai johonkin "sotkuun" datassa, löytyy Survosta välineet päästä ongelmasta yli. Itse asiassa en muista, että olisi tullut vastaan ascii-dataa, joka olisi jäänyt Survolla käsittelemättä ja joku muu ohjelma olisi siihen pystynyt. Yhden kerran näin oli vähällä käydä, mutta parin päivän toimitusajalla Survon FILE LOAD-toimintoon saatiin uusi ominaisuus (FORMAT=PREFIX).

2. Komentopohjainen käyttöliittymä ja ohjelmoinnin helppous

   Tilannehan on yleensä se, että on olemassa jokin lähdedata, ja siitä pitää aikaan saada tuotos, esimerkiksi raportti tai uusi data. Survolla datan muokkaus tehdään vaihe vaiheelta yleensä pienin askelin. Järkevällä työskentelyllä jokainen vaihe dokumentoituu editorkenttään. "Eikun"-vaiheessa, eli kun huomaa, että jokin on mennyt pieleen tai jotain muuta olisi pitänyt tehdä aikaisemmin, on helppo palata kohtaan, vaikka alkuun, ja helposti toistaa korjauksen jälkeen kaikki vaiheet. Kun homma on kertaalleen toiminut halutulla tavalla, niin sen automatisointi on yksinkertainen ja nopea temppu. Toki koko sukrokieli on Survossa helppo, koska se on niin lähellä normaalia työskentelyä, mutta vitsi piileekin siinä, että näppäriin automatisointeihin ei monasti tarvitse edes sukrokieltä - usein pärjää pelkällä ACTIVATE-sukrolla tai käskyjen ketjutuksella (F2+ESC).

3. All-in-One

   Tämä "All-in-One" oli muistaakseni aikoinaan jokin VAX/VMS-järjestelmän tuotemerkki, mutta sopinee paremmin kuitenkin kuvaamaan Survoa. Jo edellä yritin kuvata sitä, miten Survossa datankäsittely ja toimintojen automatisointi ovat yhdistettävissä. Monessa tapauksessa Survon käytön vaihtoehtona meillä olisikin ollut raskaahkot ohjelmointiprojektit. Survossa on lisäksi käytettävissä lukuisia toimintoja, jotka korvaavat jonkin muun sovelluksen käytön, ja näin säästyy vaivaa ja aikaa eri sovellusten avaamiselta. Mainittakoon nyt esimerkiksi "laskukone" -toiminnot (touch ja editoriaalinen laskenta) tai vaikkapa "työpöytä"-toiminnot (DD, DM, jne). Unohtaa ei kannata itse editor-toimintoa - mielestäni editorin vapaus rivisidonnaisuudesta tekee siitä ylivoimaisen editorin. Kun korostan tässä Survon monipuolisuutta, pitää vielä muistuttaa, että käytämme Survon toimintoja siltikin melko suppeasti.

   Kaikkea ei Survokaan kuitenkaan itse osaa, jolloin apuna on muut ohjelmat. Osaksi näin on tarkoitettukin, kuten esimerkiksi PS/PDF-toiminnoissa. Meillä tässä tapauksessa on käytössä Ghostscript-avusteinen menettely. Oikeastaan välillä voi olla jopa vaikea hahmottaa, missä Survon käyttö vaihtuu muuhun ohjelmaan, koska varsinaista poistumista Survosta ei tarvitse suorittaa ollenkaan. Tällaista muiden ohjelmien käyttöä Survon läpi voi laajentaa hyvinkin pitkälle. Mainittakoon esimerkiksi, että paljon käyttämämme FTP-toiminnot sovelluksissamme tapahtuvat lähes poikkeuksetta Survosta poistumatta. Oikeastaan Survon käytön kannalta toivoisi muidenkin ohjelmien pystyvän enemmän eräajotyyppiseen käyttöön esimerkiksi scriptien, makrojen tms. avulla.

Tosiasia, ainakin liike-elämässä ja varmasti ihan yleisestikin, on tällä hetkellä se, että MS Excel on taulukkomuotoisen datan standardi esitysformaatti ja -media. Survo-käyttäjän kannalta tässä ei mielestäni ole mitään ongelmaa. Excelissä on paljon hyviä ominaisuuksia, joista laaja levinneisyys ja valtava käyttäjämäärä ei liene vähäpätöisin. Survokäyttäjä voi kyllä mainiosti hyödyntää Survon ja Excelin symbioosia (näin siis 1+1>2) - kun data on Survon avulla saatu järkevään esitysmuotoon, se on helposti siirrettävissä exceliin. Nykyisin osassa tuottamistamme "excel-raporteistamme" on myös pelkän datan sijasta raportin jatkokäyttöä monipuolistavia funktiolausekkeita, jotka on jo Survon puolella rakennettu valmiiksi ja siirretty muun datan mukana exceliin.

Yksi merkittävä etu, mikä Survon monipuolisuudesta seuraa, on se, että kun yhdellä ohjelmalla pystyy tekemään käytännössä kaiken, tulee survo-käyttäjälle Survon syntaksista nopeasti tuttu. Näin kaikki aiemmin opittu palvelee uuden tekemistä ja oppimista. Kun sitä kerran satsaa jonkun ohjelman oppimiseen, on tietysti hyvä, jos se ohjelma on sellainen, että sillä on tehokasta työskennellä. Toinen asia, mitä ohjelmaa opettellessa toivoo, on se, että ohjelmalle on jatkuvuutta eikä ohjelman käyttö itsessään radikaalisti muutu. Survo, jos mikä, on kehittynyt ja muuttunut vanhoja toimintoja kunnioittaen, eikä tämänkään vuoksi aiemmin opittu ole mennyt hukkaan. Joskus itsekin hämmästyy, miten kuukausien ja tai jopa vuosien päästä esiin kaivettu vanha survo- raportointisovellus toimii tai on uudelleen toistettavissa, vaikka itse sovelluksen yksityiskohtaiset hienoudet on jo omasta muistista täysin hävinneet.

Juha Valtonen
Sonera