Käyttöympäristö tekstin ja numeerisen tiedon luovaan käsittelyyn |  |
Käyttöympäristö tekstin ja numeerisen tiedon luovaan käsittelyyn | |
Yrjö Norilo, Ilmarinen:
Esihistoria: 0len käyttänyt Survoa opiskeluajoistani Tampereen yliopistossa lähtien. Ensimmäinen kosketus Survoon oli eräajoperusteinen Survo 66 optisesti reikänauhaa lukevalla Elliot 803 tietokoneella. Aineiston maksimidimensio oli muistaakseni 100.
Historia: Seitsemänkymmentäluvulle siirryttäessä käyttöön oli tullut osituskäyttöinen Survo, jossa ohjelma kävi vuoropuhelua käyttäjän kanssa. Usein toistuva kysymys "NEXT OPERATION IS" sai tavallisesti jatkokseen "OPTIONAL SPECIFICATIONS" ... jne.
Kun 1972 aloitin työn tutkijana Ilmarisessa, näytti siltä, että survoilu jäi yliopistoelämään. Mutta ei: jotakin reittiä löytyi yhteys Nokian kautta SURVOon ja niinpä pienen kävelymatkan jälkeen pääsin päätteelle latelemaan vastauksia SURVON aina palvelualttiiseen tarjontaan. Sitten Ilmariseen hankittiin lämpöpaperille kirjoittava Texas Instrumentsin matkapääte Silent, jolla saattoi ottaa yhteyden keskuskoneeseen joko modemin (110 bit/310 bit) tai luurin kantoaallon kautta. Yhteydet saattoivat katkeilla, lämpöpaperi loppua telalta kesken korrelaatiomatriisin tulostuksen ... oi niitä aikoja.
Eilinen: Osituskäyttöisen SURVOn ja PC-pohjaisen SURVON (84C) välillä on ainakin yhtä suuri ero kuin oli eräajoperustaisen ja osituskäyttöisenkin ohjelman välillä. Tämä kehitys loi pohjan Survon suurkulutukselle Ilmarisessa, vaikka tutkimusyksikkö onkin ainoa organisaatio-osa talossa, joka Survoa käyttää. Toki useampia Survon tuntevia henkilöitä olen täällä tavannut.
Tänään: SURVON versiot 84C:stä MM-versioihin asti geneettiseltä perimältään sukulaisia ja jos osaa käyttää yhtä versiota, pystyy työskentelemään toisellakin. Seuraavassa kuvailen Survon tyypillistä nykykäyttöäni Ilmarisessa.
Tutkimustehtävät ovat enimmäkseen käyttäytymistieteellisiä mielipide- ym. tutkimuksia. Osaan tutkimuksista luetaan muuttujiksi taustatietoja operatiivisista rekistereistä, osa tutkimuksista kerryttää ja kumuloi informaatiota ja osa on kertaluonteisia selvityksiä. Jonkin verran analysoin myös tilastollista tai muuten rekisteristä koneellisesti tuotettua dataa.
Survo palvelee hyvin tutkimusprosessin kaikissa vaiheissa
Raakadatan käsittely. Jo ennen kuin aineisto on rakenteeltaan dataksi sopiva,
usein haluan tai joudun sitä muokkaamaan. Se käy sujuvasti toimituskentässä, johon
mahtuu mittava materiaali ja käytettävissä on monta tehokasta käskyä (REPLACE,
SORT, FORM, TRANSP, BLOCK, COPY, CLEAR ...
Aineiston muokkaus. Kun aineisto on siistitty, sitä voi edelleen muokata
toimituskentässä. Tai rakentaa siihen uusia muuttujia olemassolevien funktiona (C-,
L-, COUNT, VAR). Esimerkkinä voi mainita sen, että Ilmarisen operatiivisissa
rekistereissä työkyvyttömyyden syy noudattaa kooditusta, jossa on sekä kirjaimia
että (desimaalilukuja) yhdistettynä. Survolla on tällaiset helposti muunnettavissa
käyttökelpoisemmiksi, vaikka Survo käsitteleekin myös merkkimuuttujia sujuvasti.
Erityinen Survon lisäarvo liittyy siihen, että Survon datan voi antaa mitä
useammalla tavalla, jolloin jousto riittää lähes millaiseen aineistoon hyvänsä.
Lisäksi toimituskentässä voi hyödyntää kosketuslaskentaa (TOUCH) ja laskettavien
lausekkeiden aktivointia.
Tavallisimmin aineisto on kuitenkin on työssämme tekstimuotoisena kentiltään
määrämittaisina, jolloin Survon data syntyy FILE CREATE ja FILE SAVE käskyin.
Tiedoston tarkastelu FILE LOAD/FORMAT ja käsittely FILE SHOW ja FILE EDIT
operaatioilla on sujuvaa. Tyypillistä on, että jokin muu taho kuin
tutkimusyksikkö, syöttää aineiston lomakkeilta tekstinkäsittelyohjelmassa dataksi.
Jos työtä vertaa taulukkolaskennan kanssa työskentelyyn, ei tiedon päättymistä
tarvitse osoittaa Enter- tai nuolinapein ja valtava määrä näppäinpainalluksia jää
pois. Toinen etu on se, että näytön vierittämistarve vähenee, kun tietojen välissä
ei ole viivoja soluväleinä eikä solujen vaatimia marginaalitiloja.
Kun survodata on sitten syntynyt, saa aineistoon todella kattavan ja nopean kuvan
STAT-operaatiolla. Kohdallani monessa projektissa tämä on riittänyt. Vähänkään
isommissa tutkimuksissa on kyllä tarpeen sekä luoda tai lisätä uusia muuttujia
(VAR, TRANSFORM, CLASSIFY/CLASSIFICATION, MATCH) aineistoon sekä tehdä taulukko,
keskiarvo- tai monimuuttuja-analyysejä. Esimerkiksi joissakin tapauksissa
muuttujien luokittelurajat voi päättää joko suoraan STAT-tuloksista tai
FRACTILES-määreellä täsmennetyllä ajolla.
Taulukoiden (TAB, MTAB) laadinta muuttuvin luokitustavoin, rivi- ja
sarakemuuttujavalinnat, prosenttien laskemistapa, keskiarvojen ja hajontalukujen
tuottaminen on tutkimuksen tekijän arkipäivää.
Pidemmälle viedyt analysointimenetelmät (ANOVA, CORR, FACTA/TRANSFORM, LINREG,
DISCRI) Survossa vastaavat hyvin kaikkiin niihin tarpeisiin, joita olen työssäni
kohdannut. Ja analyysien pohjalta mahdollisesti laadittavat lineaarikombinaatiot
tai muut asteikkopistemäärät on sujuva tehdä Survolla.
Lukemattomia kertoja olen iloinnut siitä, että Survo vie laskentatulokset
automaattisesti RESULTS-tiedostoon, vaikka olisin ne ohjannut toimituskenttäänkin.
Toimituskenttätyöskentely on ainutlaatuista. Toimituskenttä on käyttöliittymänä vertaansa vailla. Lasken paljon myös Excel - ja aiemmin Lotus 1-2-3 - -ohjelmilla, mutta minusta liikkuminen toimituskentässä on miellyttävämpää kuin taulukoiden solukoissa, riveillä ja sarakkeissa. Vaikka tämä lienee makuasia, on oma kokemukseni kummastakin työtavasta monivuotinen.
Analysointivaiheen vahvuuksia on Survossa myös helppous, jolla aineistosta voi
rajata osia (IND, SELECT, VARS, CASES, FILE ACT).
Kuvaan tutkimustulokset erittäin mielelläni visuaalisesti. Survon kuvatyyppien
valikoima kattaa hyvin kaikki tarpeet (BAR, PIE, käyrät, MATRIX, FACES). Survo
käyttää kuvapinnan tehokkaammin hyväksi kuin business-grafiikkaohjelmat (Freelance
Graphics. PowerPoint), joista minulla myös on vankka kokemus. Miten sovittaa
tavanomaisilla grafiikkaohjelmilla yhdelle sivulle 50 muuttujan BAR-kuva tai 30
ympyräkuviota, niin että kuvasta saa vielä selvää.
Myös viivanhallinta on Survossa oma luokkaansa. Viivan paksuus, väri ja värisävy on portaattomasti säädettävissä. Viivatyyppejä (katko-, piste jne) on useita kuten viivan vetotapojakin (siirtymä pisteestä toiseen).
Kuvien oletusarvojen järkevyys on Survossa myös tosiasia - nehän perustuvat dataan.
Survon eduksi luen myös erittäin korkealaatuisen piirrosjäljen (PostScript ja
EPS). Esityskuvasarjat teen kuitenkin PowerPointilla, koska ne tulee voida jakaa
yhtiössä enkä Survon kuvaesitysten laadintaan ole tutustunut.
Tutkimusraportit kirjoitan tekstinkäsittelyohjelmin (WordPerfect, WordPro, Word), joihin kaikkiin survon tuottama tulostieto on vaivattomasti siirrettävissä (taulukot, kuviot, keskiarvot). Survon tekstinkäsittelyominaisuuksista en voi sanoa mitään, koska en niitä ole hyödyntänyt juurikaan.
Toistettavuus. Kun Survo ohjelma dokumentoituu automaattisesti vieläpä niin, että operaatiot ovat välittömästi toistattavissa esim. uusin aineistorajoituksin, on Survo suureksi avuksi projekteissa, jotka ovat luonteeltaan toistuvia. Tämä toistettavuus on ollut niin helppoa, että en juurikaan ole tuntenut tarvitsevani Sucroja. Kuluneena keväänä olen kuitenkin laatinut ensimmäiset omat sucroni ja todennut, että tätä kautta toistoinen rutiinityön määrä vähenee olennaisesti. Tästäkään en vielä voi paljon puhua.
Kuten edeltä käy ilmi, Survo palvelee erinomaisesti kaikissa tutkimusprojektin työvaiheissa ja sen toistettavuusominaisuus tuo valtavan lisähyödyn projekteihin, jotka uusitaan tietyin aikavälein.
Yrjö Norilo
Ilmarinen