[viesti Survo-keskustelupalstalla (2001-2013)]
Kirjoittaja: | Seppo Mustonen |
---|---|
Sähköposti: | - |
Päiväys: | 11.6.2007 10:07 |
Fysiikan ja matematiikan aikakauslehden "Arkhimedes" uusimmassa numerossa on Joensuun yliopiston matematiikan professorin Jukka Tuomelan viiden sivun mittainen kirjoitus yllämainitulla otsikolla. Lehti on ilmestynyt toukokuun alussa, mutta sain sen nähdäkseni vasta noin viikko sitten. Aion nyt kommentoida tuota juttua, mutta toivon, että tutustutte siihen ainakin loppupäätelmien osalta osoitteessa http://www.survo.fi/ristikot/Tuomela2007.pdf ennen huomautusteni lukemista. (Olen saanut luvan sekä lehden toimitussihteeriltä että kirjoittajalta siirtää kirjoituksen Survon sivuille, jotta mahdollisimman moni voi sen nähdä. Arkhimedes ei valitettavasti ainakaan toistaiseksi ilmesty verkkoversiona.) Sitten noita kommentteja: On ilahduttavaa, että Tuomela on pyrkinyt löytämään varsin omintakeisen tavan käsitellä Survo-ristikon ratkaisemista. En lähde tässä kuvaamaan Tuomelan lähestymistyyliä (koska se selviää lukemalla kirjoituksen), vaan pyrin arvioimaan sen merkitystä suhteessa niihin menettelyihin, jotka tunnen entuudestaan ja erityisesti omaan ratkaisuohjelmaani. Tällöin huomio kiinnittyy lähinnä artikkelin viimeiselle sivulle, jossa Tuomela toteaa, että hän pystyy kannettavallaan varsin helposti ratkaisemaan erään avoimen 3x4-ristikon, mutta vastaavassa 4x4-tilanteessa hänen kannettavansa hyytyi muistin vähyyden takia. Tuomelan menettely johtaa siis laskennallisiin vaikeuksiin hankalissa Survo-ristikoissa, mikä teknisesti johtuu ns. Gröbner-kantojen ripeästä kasvusta. On tietenkin mahdollista, että Tuomelan ratkaisutapaa saatetaan jatkossa kehittää tehokkaampaan suuntaan, mutta siitä ei ole mitään näyttöä hänen kirjoituksessaan. Mainittakoon, että oma ratkaisuohjelmani selvittää omalla kannettavallani saman avoimen 4x4-ristikon noin 0.1 sekunnissa. Ehkä hiukan turhautuneena, kuvittelisin, Tuomela päätyy juttunsa loppupuolella toteamaan mm.: "Kuitenkin jos jonkin tehtävän matemaattinen rakenne on liian selkeä, niin tehtävä väistämättä menettää mielenkiintoaan arvoituksena." ja aivan lopussa: "Survo-ristikoilla on (SM:n lisäys: verrattuna kolmen lineaarisen yhtälön ryhmän ratkaisuun) samanlainen vika: kaikkien tehtävien rakenne on sama, laskennan vaativuus vain kasvaa muuttujien määrän kasvaessa." Mielestäni tällä asenteella mikä tahansa hyvin määritelty ongelmaperhe, siis esim. sudokut, kakurot, jopa shakkitehtävät, voidaan altistaa vastaavalle kritiikille. Vaikka näille ongelmille on kehitetty nopeita ratkaisualgoritmeja, sellainen tieto ei mitenkään vähennä niiden suosiota eikä niiden "mielenkiintoa arvoituksena". Esim. Survo-ristikkojen ratkaisemisessa varsinainen viehätys on siinä, että vaikka valmiilla algoritmilla tehtävät saa suoritettua välittömästi raakaa laskentavoimaa käyttäen, taitava ratkaisija saattaa löytää oikoteitä ja selvitä tehtävästä yllättävän vähällä vaivalla. Se tuottaa älyllistä iloa, josta on lupa nauttia. Sitäpaisi Tuomelan viimeinen toteamus (laskennan vaativuuden kasvusta) ei pidä Survo-ristikoiden osalta välttämättä paikkaansa. Esim. seuraava 5x4-ristikko (palkintotehtävä 56/2007, jonka ratkaisi 8 henkilöä) A B C D 1 * * * * 48 2 * * * * 22 3 * * * * 56 4 * * * * 40 5 * * * * 44 57 26 90 37 näyttää varsin vaikealta, mutta se ratkeaa helposti suorin päättelyin: http://www.survo.fi/ristikot/ratkaisuja.html#56_2007 Sitä vastoin Tuomelan turhaan yrittämä 4x4-tapaus A B C D 1 * * * * 51 2 * * * * 36 3 * * * * 32 4 * * * * 17 51 42 26 17 jonka olen esittänyt ensimmäisessä Survo-ristikoita kuvaavassa kirjoituksessani http://www.survo.fi/papers/ristikot.pdf (tehtävä 11 sivulla 24) on ilmeisesti varsin hankala suorilla päättelyillä ratkaistavaksi, vaikka se ei tuota mitään ongelmia esim. omalle ratkaisuohjelmalleni. Tietääkseni vain Kimmo Vehkalahti on selvittänyt tehtävän "käsipelillä" käyttämällä Survo-ohjelmistoa monipuolisesti ratkaisunsa tukena. Vehkalahden ratkaisu on katsottavissa Flash-demona osoitteessa http://www.survo.fi/flash/f_puzz4x4.html Kannattaa tutustua esim. Survon ristikkosivuilla http://www.survo.fi/ristikot esitettyihin ratkaisuesimerkkeihin, ja havaita, miten erilaisilla tavoilla tehtäviä käsitellään. Survo-ristikot helpoimmissa muodoissaan, joissa ratkaiseminen edellyttää vain yhteen- ja vähennyslaskutaitoa sekä yksinkertaista loogista päättelykykyä, tarjoavat esim. koululaisille hyvää harjoittelumateriaalia. Aivan oman lisämausteensa antavat Survo-ristikkojen pikapelimuodot, joista vaativin löytyy Java-sovelmana osoitteesta http://www.survo.fi/java/pika5x5.html Survo-ristikkoihin liittyy myös erilaisia matemaattisesti haastavia ongelmia, mm. olennaisesti erilaisten, avoimien, yksikäsitteisesti ratkeavien mxn-ristikoiden lukumäärän selvittäminen. Neliömäisissä tapauksissa (siis kun m=n) tulos tunnetaan toistaiseksi vain arvoilla n=2,3,4. Kyseessä on siis paljon monitasoisempi tutkimus- ja harrastuskohde kuin mitä Tuomelan kirjoitus antaa ymmärtää. - Seppo Mustonen
Vastaukset: |
---|
Survo-keskustelupalstan (2001-2013) viestit arkistoitiin aika ajoin sukrolla, joka automaattisesti rakensi viesteistä (yli 1600 kpl) HTML-muotoisen sivukokonaisuuden. Vuoden 2013 alusta Survo-keskustelua on jatkettu entistäkin aktiivisemmin osoitteessa forum.survo.fi. Tervetuloa mukaan!