[vastaus aiempaan viestiin]
Kirjoittaja: | Markku Verkasalo |
---|---|
Sähköposti: | Markku.Verkasalo'at'Helsinki.Fi |
Päiväys: | 8.2.2007 0:59 |
Kiitos Sepolle hyvästä pelistä! Minusta tämä peli olisi erittäin hyvä etenkin koululaisille päässälaskun harjoitteluun. Nykyäänhän ilmeisesti päässälaskutaitoa ei harjoitella yhtä paljon kuin ennen laskimien aikaa. Seppo pyysi minua kertomaan hieman strategiastani. Aloitin pelaamisen niin, että valitsin aluksi helppoja lukuja sekä pienemmästä että isommasta päästä. Kun vähitellen selveni, että eri luvuilla oli erilainen painoarvo, niin aloin pelata vain lähtemällä isommista luvuista, vaikka sekään ei ole vielä maksimaalinen pelitapa, mutta kuitenkin parempi kuin aloittaminen vuorotellen isoilla ja pienillä numeroilla. Kirjoitin erilliselle paperille maksimaalisten rivien summia, eli 16+15+14+13=58 16+15+14+12=57 jne Vähitellen opin nuo summat kohtuullisen hyvin, niin että en enää tarvinnut erillisiä papereita. Lopulta päädyin strategiaan, jota voin hieman valaista käyttämällä samaa esimerkkiä, jonka Seppo otti esille. Se onkin minun mieluisimpia pelejäni. Pystysarakkeista suurin yhteissumma on 55 ja vaakarivien suurin yhteissumma 51. Sen jälkeen kun näiltä riveiltä poimii pienimmät luvut, pystyrivin maksimisummassa 55:ssä se on yksiselitteisesti 10 ja vaakarivin maksimisummassa 51 pienin numero on välttämättä 11. Maksimivaakarivin isoin luku ei voi olla tällä kertaa muuta kuin 15, koska jos se olisi 16, niin silloin 51-(16+13+12)=10 ja kun 10 on jo käytetty, niin sen täytyy olla 11 ja myös tällöin voidaan päätellä että kyseisen rivin vasemmassa reunassa oleva maksimiluku on 15. Kun nämä on oikein, niin sen jälkeen voi olla varma, että näiltä edellämainituilla pysty- ja vaakariveillä on ratkaisematta vielä 5 lukua: 16,15,14,13 ja 12 ( siis 11 ja 10 on jo ratkaistu). Tämän jälkeen en koske näihin lukuihin, vaan katson niitä sarakkeita ja rivejä, jotka jäävät näiden pysty- ja vaakarivien ulkopuolelle. Sitten vaan katsotaan sellainen ruutu, jonka rivin ja sarakkeen tulo on suurin ja se on 33*37 ja siinä paras arvaus on suurin käyttämätön luku, eli 9. Seuraavana on 33*32=8 ja sitten 27*37=7 ja vielä 27*32 = 6. Tämän jälkeen onkin aika palata näihin aluksimainittuun maksimiriviin ja -sarakkeeseen. Koska Pystyrivin 16+15+14+10=55, eli kun 10 on jo asetettu ruudukkoon, niin siihen jää vain suurimmat luvut ja niitä kannattaa vielä säästää. Niinpä kannattaa aloittaa maksimivaakarivistä, josta pienin ratkaistava luku on 12. Pienin sarakesumma on 27 ja tähän laitetaan 12 ja seuraavaksi pienin sarakesumma on 33 ja tähän laitetaan 13. Sitten onkin taas syytä mennä näiden maksimi sarake-vaakarivien ulkopuolelle jälleen. Sieltä olen ratkaissut sellaisia ruutuja,jotka ovat olleet tässä vaiheessa yksikäsitteisesti ratkaistavia, eli seuraavaksi olen ratkaissut 3:n ja 4:n, vaikka maksimaalisen tuloksen kannalta olisi ollut parasta etsiä 5. Kun jokainen sekuntikin vähentää tulosta, niin on parempi löytää nopeasti selvät varmat tapaukset kuin etsiä täysin maksimaalista suoritusta hitaammalla ajalla. Sen jälkeen olen arvannut ruudun, jossa on 5, koska siinä ruudussa reunasummien tulo on ratkaisemattomista ruuduista suurin (kun maksimisarake on poistettu). Sen jälkeen onkin aika palata ratkaisemaan isoimmat luvut. Yleensä 14 on helppo ratkaista. Sen sijaan 15 ja 16 eivät ole niin helppoja. Tässäkin pelissä rivisumma on suurempi sillä rivillä johon tulee 15 kuin sillä, johon tulee 16. Mutta kun nämä luvut ratkaistaan vasta viimeksi, niin kuten yllä kerroin vähennyslaskulla jo ratkaistuista luvuista 51-(12+13+11)=15 voidaan laskea luku 15 oikein ja täten myös 16. 14 on aina yksikäsitteisesti ollut reunasummaltaan 15 ja 16 pienempi luku. Tämän jälkeen laitan lopussa vielä 15 ja 2 ja viimeksi 16 ja 1. Koska tämän pelin maksimi sarake- ja rivisummat ovat niin suuret, että niihin pääsee vain laittamalla niihin kaikki 7 suurinta lukua, niin olisin voinut aloittaa pelin suoraan niin, etten olisi koskenut aluksi lainkaan noihin maksimi sarake- ja rivien minimilukuihinkaan, vaan olisin voinut aloittaa suoraan niiden ulkopuolella olevista kahdesta suurimmasta luvusta 9 ja 8. Rutiinini johtuu siitä, että vähemmän helpoissa peleisssä maksimirivien pienimpien lukujen ensiksi arvaamisella voi yleensä päätellä näiden maksimirivien muut luvut (niitä ei kuitenkaan kannata laittaa ruudukkoon vasta kuin loppuvaiheessa). Nopea rutiini tuottaa yleensä paremman tuloksen kuin liian hidas ja varma harkinta. En ollut vielä päässyt niin pitkälle rutiininomaisessa toiminnassa, että olisin voinut aloittaa maksimi sarakkeen ja rivin ulkopuolelta suoraan. Vaikeammissa peleissä joutuu yleensä tekemään muutaman arvauksen, mutta paljon pelaamalla arvaustapauksissakin pystyy yleensä "vaistoamaan" oikean luvun kohtuullisen hyvin. Aikaahan yhden luvun päättelyyn ei voi paljoa käyttää. Mikäli arvaus menee väärin, niin silloin yli 1050 pistemäärään peliin ei enää ole mahdollisuutta ja peli kannattaa lopettaa ja siirtyä seuraavaan peliin. Minulle kehittyi rutiini, jossa etenkin ensimmäisen pelin suhteen olin melko ranttu. Mikäli peli oli liian hankala, hyppäsin suosiolla koko kymmenen pelin sarjan läpi pelaamatta sitä lainkaan ja aloittamalla uudella 10 pelin sarjalla. Samoin tein, jos ensimmäisessä pelissä tuli yksikään virhe tai tulos oli oman senhetkisen maksimikeskiarvon alapuolella. Koko peliä voisi tietysti lähestyä myös vastakkaisesta suunnasta, eli lähtemällä liikkeelle minimi sarake- ja rivisummista ja näin pääsisin käyttämään aluksi pienempiä lukuja. Mutta tämän systeemin opettelu olisi vienyt taas aikansa ja kun olin opetellut pelaamaan isompien rivien kautta, niin sitä strategiaa kannatti jatkaa. Kaikenkaikkiaan peli on mielestäni hauska ja rentouttava, mutta peli on kyllä sen verran vaikea, että vain kerran pääsin sellaiseen tulokseen, että viidessä parhaassa pelissä ei tullut ilmeisesti yhtään virhettä. Muutaman kerran pääsin kyllä noin 1050:een, jolloin 4 peliä kymmenestä sujui virheittä, mutta viidennessä pelissä pistemäärä oli pienempi. Sitä hieman pienempiin pistemääriin pääsin kyllä useasti, mutta loppuvaiheessa en enää luonnollisestikaan jatkanut peliä, ellei uuteen ennätykseen ollut mahdollisuutta. Hyvään pelitulokseen vaaditaan myös sopivaa vireyttä. Huomasin kyllä, että liian kauan ei kannattaisi pelata yhteen menoon. Hyviin tuloksiin ei pääse muuta kuin rennolla peliotteella muutaman verryttelykierroksen jälkeen. Ellei peliote ole riittävän rento, niin silloin saattaa olla parempi keskeyttää pelaaminen. Hyvä havainto oli sekin, että yksittäisen pelin jälkeen voi pitää tauon huoletta. Aika alkaa juosta vasta, kun siirtyy seuraavaan peliin. terveisin Markku Verkasalo
Vastaukset: |
---|
Survo-keskustelupalstan (2001-2013) viestit arkistoitiin aika ajoin sukrolla, joka automaattisesti rakensi viesteistä (yli 1600 kpl) HTML-muotoisen sivukokonaisuuden. Vuoden 2013 alusta Survo-keskustelua on jatkettu entistäkin aktiivisemmin osoitteessa forum.survo.fi. Tervetuloa mukaan!