[viesti Survo-keskustelupalstalla (2001-2013)]
Kirjoittaja: | Seppo Mustonen |
---|---|
Sähköposti: | - |
Päiväys: | 6.3.2003 9:41 |
Nyt saatavilla olevassa Survon uusimmassa versiossa (1.32) on toteutettu eräitä tässäkin keskusteluryhmässä viime aikoina esitettyjä toiveita. IND- ja CASES-ehtoja on laajennettu mm. sallimalla IND-tyyppisissä ehdoissa puttuvan tiedon vaikutus tyyliin IND=Pituus,MISSING tai komplementaarisesti IND=Pituus,!MISSING ja CASES-ehdoissa välilyöntimerkkejä ja jokerimerkkejä sisältävät arvot. Nämä laajennukset toimivat kaikissa yleisesti käytetyissä SURVO MM:n operaatioissa, joissa esiintyy IND-, SELECT- ja CASES-ehtoja. Toinen maininnan arvoinen lisäys liittyy Survon käyttöön tilastotieteen ja todennäköisyyslaskennan opetuksessa. Kun arvostelin taannoin TV1:n Etälukion "Tilastot"-ohjelmaa, katsoin, että jo alkeiskursseilla olisi hyvä tarjota jokin vakuuttava havainnollistus sille, miksi normaalijakaumalla on niin merkittävä osuus tilastollisessa analyysissa. Avainasemassahan on ns. keskeinen raja-arvolause, joka sanoo, että hyvin yleisin ehdoin riippumattomien satunnaismuuttujien summa lähestyy jakaumaltaan normaalia, kun yhteenlaskettavien määrä kasvaa. Kyseistä lausetta ei pysty todistamaan lukiomatematiikan avulla, mutta se ei estä konkreettisia demonstraatioita, joita on helppo liittää Survoon. Erään sellaisen jo esitin kolmantena (laajempana) esimerkkinä |EXAMPLE|-sukroista näillä palstoilla. Tuossa esimerkissä asiaa tarkasteltiin simulointikokein. Vielä tehokkaammaksi ja yllättävän hauskaksi olen nyt havainnut sen, että diskreeteille jakaumille (siis sellaisille, joissa muuttuja voi saada vain esim. arvoja 0,1,2,...) lasketaan ns. konvoluutioina tarkat summajakaumien tiheysfunktiot (pistetodennäköisyydet). Kun niitä piirtää askeltaen yhteenlaskettavien lukumäärän kasvaessa samaan kuvaan sovitetun normaalijakauman kanssa, saa hyvin havainnol- lisen ja tarkan käsityksen siitä, millä vauhdilla normalisoituminen tapahtuu. Lähestymistä voi myös tarkastella numeerisesti (Kolmogorov-Smirnovin testisuuretta vastaavalla poikkeama-arvolla). Kuvallinen esitys on tässä yhteydessä sikälikin mielenkiintoinen, että usein alkuvaiheessa summajakaumat ovat muodoltaan vallan erikoisia ja se on ollut "yllätys" myös ammattitilastotieteilijöille, joille eräissä tilaisuuksissa olen tätä temppua näyttänyt. Juttu pitää nähdä todella "luonnossa"; pelkkä kirjallinen kuvailu latistuttaa. Jotain voi kuitenkin aistia näiltäkin sivuilta kuvagalleriaan vast'ikään liitetystä uudesta esimerkistä www.survo.fi/galleria/072.html mutta sekin on liian staattinen valaistakseen "tosielämää". Olen toteuttanut kuvaruudussa pyörivän demon kahden sukron avulla. /SATSUMMA on päällystakki, jonka avulla näytetään helppotajuisesti ko. asia eräiden mallijakaumien yhteydessä. Varsinaisen työn (eli kuvien piirron, poikkeama-arvojen laskemisen ja talletuksen) tekee sukrokomento /SUMMAJAK P jossa parametri P on perusjakauman arvoja 0,1,2,... vastaavien todennäköisyyksien vektori (matriisitiedostoksi talletettuna). Näistä ja muista laajennuksista löytyy tarkempaa tietoa Survon uutuustiedoista ja käytönaikaisesta neuvonnasta.
Vastaukset: |
---|
Survo-keskustelupalstan (2001-2013) viestit arkistoitiin aika ajoin sukrolla, joka automaattisesti rakensi viesteistä (yli 1600 kpl) HTML-muotoisen sivukokonaisuuden. Vuoden 2013 alusta Survo-keskustelua on jatkettu entistäkin aktiivisemmin osoitteessa forum.survo.fi. Tervetuloa mukaan!